Miivin höpöttelyä virtuaalimaailmasta. Lyhyitä juttuja, joskus jotain kisoja tai vapaasti kopioitavaa sun muuta turhaa. Joskus riittää inspis tehdä jotain fiksumpaakin blogiin, mutta yleensä täysin turhia juttuja, joilla ei ole muuta arvoa kuin osoittaa kirjoittajan kyvyttömyys järkevän tekstin tuottamiseen.

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Pakko saada

Tällä hetkellä on pakko saada ihan kauheasti uusia hevosia. Niin uusia rotuja kuin lisää hevosia joihinkin pieniin rotuihin, joihin olen ihastunut totaalisesti. Nyt kiinnostus pitkäsukuisiin on myös kova, voisin ottaa vaikka heti tallin täyteen pitkäsukuisia hevosia, joiden suku ulottuisi virtuaalihevostelun alkuvuosiin. 

Tällä hetkellä uusista rooduista on pakko saada:
  • ahaltekinhevonen
  • amerikan bashkir curly
  • andalusianhevonen
  • appaloosa
  • branderburginhevonen
  • clevelandinruunikko
  • eestinhevonen
  • falabella
  • hannoverihevonen
  • holsteininhevonen
  • irish sport horse
  • islanninhevonen
  • kladrubinhevonen
  • lewitzer
  • lipizza
  • lusitano
  • vuonohevonen
  • paint
  • pohjoisruotsinhevonen
  • RSBH
  • saddlebred
  • shagya
  • tennesseenwalker
  • terskinhevonen
  • trakehner
  • welsh d
  • zweibrücker
  • kylmäverisiä, mutta niiden rotuihin en ole perehtynyt. Joku eksoottisempi rotu, mutta mikä?
Vanhoista roduista haluan lisää yksilöitä erityisesti näihin rotuihin:
  • angloarabi
  • budjonny
  • connemara
  • friisiläishevonen
  • gotlanninrussi
  • kanbstrupinhevonen
  • malopolski
  • quarterhevonen
  • salernonhevonen
  • selle francais
  • shire
  • sim sport pony
  • sim sport horse
  • welsh a
  • welsh b
  • welara
  • welsh c
Aika paljon ponirotuja, ja myös askellajihevoset ja barokkirodut kiinnostavat. Olen tähän asti omistanut lähinnä puoliverisiä ja niiden tyyppisiä hevosia sekä poneja, joten barokkirodut ja askellajihevoset olisivat mukava lisä jalostukseen, ja toisivat uudenlaista verta virtuaalisten rotujen jalostukseen. Kylmäverisiinkin on kiinnostusta, mutta näiden rotuihin en ole perehtynyt shireä ja clydesdalenhevosta syvemmälle. Ja haluan eksoottisemman kylmäverirodun kasvatukseen, niitä voisivat olla vaikka juutinhevonen, american cream draft, auxois, tai etelänaapurista kotoisin oleva eestin raskas vetohevonen. Myös vladimirintyöhevoset kiehtovat...

Joten kaikki, jotka toiverotuja omistavat voivat tulla näyttämään yksilöitään minulle, tänne blogiin, sähköpostiin tai irkkiin.

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Koukussa porrastettuihin

Ennen en olisi allekirjoittanut väitettä pakostakaan, mutta kuinkas ollakaan, porrastettujen myötä olen ihan koukussa kissamiseen. Automaattiset kisalistat, kisatuloksien muotoonlaittamattomus (onko tuo edes sana?) ovat ihan hyviä syitä olla koukussa porrastettuihin.

Tavalliset kilpailut eivät enää minua kiinnosta, niihin tulee osallistuttua aboat kerran viikossa, jos sitäkään. Muotoonlaittamattomia kutsuryppäitä niiden osalta on ainakin 150 eri kutsurypästä, osa jopa viime kesältä. Jotain asialle pitäisi tehdä, on pari hevosta joille olen täydet sijotukset luvannut ja ne kisannutkin, mutta yhtäkään ei löydy sivuilta. Sitten löytyy niitä hevosia, joilla on sivuillaan sata sijoitusta, kun en ole lopettanut kisaamista kun kisalistoilla on ollut tyhjää, eikä muotoonlaittotahdin takia ole sivulle suhteellisen reaaliaikaisia sijoitusmääriä ilmestynyt.

Tätä olen luultavasti pohtinut ennenkin, mutta mikä niissä porrastetuissa viehättää? Kai ne ovat ne jo mainitut helpotukset verrattuna tavallisiin kilpailuihin, mutta yhtä ihanaa on seurata hevosen kehittymistä. Sitä kun tarkastaa, kuinka monta pistettä hevoselta puuttuu ennen seuraavalle tasolle etenemistä tai sitä, kun huomaa kisalistoilla olevan monta kymmentä uutta hevosta.

Kisalistojen hevosmäärät ovat myös huono juttu omalta osaltaan, kun vähän menee aikaa, listalla onkin enää pari hevosta kisaamassa, matalampia luokkia kilpailevat ovat karsiutuneet pois ja osa odottaa ikääntymistä. Olen niin addiktoitunut porrastettuihin, että nyt stressaan jos KERJ-kisattavieni tilannetta, niitä on aivan liian vähän ja myös kilpailuja niille järjestetään liian vähän. Kuitenkin, eihän minun tarvitsisi kisata hevosilla KERJ:tä, vaan voisin siirtää kaikki sitä kisaavat esteille, jossa niillä olisi vähemmän ominaisuuspisteitä ja kisalistoilla olisikin yhtäkkiä huomattavasti enemmän mataliakin luokkia kisaavia hevosia, tai estehevosia voisisiirtää KERJ-kilpailuihin.

Toinen ongelma on ikääntyminen. Nykyään olen siirtynyt hyvin satunnaiseen ikääntymiseen, jossa hevoset ikääntyvät lähes heti 8-vuotiaiksi, mutta ennen sitä hevooset ikääntyivät joko CAS- tai VHKR-ikääntymisen mukaan. Sen seurauksena usea isojen luokkien hevonen junttaa paikallaan, yksikin hevonen joutuu odottamaan elokuuhun saakka, että se saadaan kisattua loppuun ikääntymisen kanssa. Toki ottamalla tukeen yhteyttä asia olisi hellpo korjata, mutta en jaksa. Tai niin sanon itselleni, todellisuudessa en halua. Vaikka ikääntymisen odottaminen onkin syvältä, ei se poista odotusta, muuten virtuaalihevostelusta puuttuisi odotuksen tuntu, kun satunnaista ikääntymistä käyttämällä ja kisoista välittämättömänä olisi muuten mahdollista kasvattaa vaikka 10-polvinen hevonen päivässä.

Nykyään liian tyhjät kisalistat saattavat selittyä myös sillä, että poneja on yhä suurempi määrä, erityisesti pikkuponeja jotka eivät HeA/100cm -tasoja pidemmälle taivu. Silloin kisalistat kokevat suuren tyhjennyksen nelostason ja vitostason välillä ja iskee puoliveriskuume, joka kuitenkin laantuu katsellessa niiden ikuista heilumista ysitasolla odottaen kymppitasoa.

//Epälooginen teksti rakennettuna vanhan luonnoksen päälle vähän muokaten. Ja tosiaan, edellisestä postauksesta on toki kulunut maksimissaan kaksi viikkoa...