Anteeksi luukun myöhästyminen. Tämänpäiväisessä luukussa on asiaa virtuaalihevosten kasvattamisesta yleisesti.
Itse olen kasvattanut virtuaalihevosia vuoden ajan. Siinä ajassa olen nähnyt kaikki ääripäät - suntuubitalleista suuriin siittoiloihin, joissa kaikki hevoset ovat palkittu monella laatuarvostelupalkinnolla. Omimmalta minulle tuntuu rennosti kisaaminen ja kasvattien tekemisen pohtimattomuus, en suunittele kasvattejani montaa tuntia jokaista kasvattia kohden.
Muiden hevosten käyttö omieni jalostuksessa ei ole minulla niin yleistä kuin muilla. Muiden hevosia omieni hevosten suvuista löytyy kyllä. Usein muiden hevosia katsellessani vain tunnen omat hevoseni huonommaksi kuin muiden hevoset, ja astutussuunitelmat kariutuvat.
Oma kasvatukseni on kuitenkin nousussa - yhdessä vaiheessa matelin lähes puoli vuotta koomassa vain kisaten hevosilla.
Kasvatus tuo virtuaalimaailmaan sen suolan, mitä kaivataan. En voisi kuvitellakaan harrastavani kasvattamatta hevosia. Varsinaisesti hevoset eivät toki ominaisuuspisteitä ja sukutaulun nimiä lukuunottamatta peri mitään, mutta kyllä mä olen todella tyytyväinen, kun mä saan vaikka puskapolle-rakennehirviö-ihmissyöjäponista varsan, jolle löytyy kivat kuvat, saan kirjoitettua luonteen ja ehkä laatuarvostelupalkintojakin.
Kasvatus tuo virtuaalimaailmaan sen suolan, mitä kaivataan. En voisi kuvitellakaan harrastavani kasvattamatta hevosia. Varsinaisesti hevoset eivät toki ominaisuuspisteitä ja sukutaulun nimiä lukuunottamatta peri mitään, mutta kyllä mä olen todella tyytyväinen, kun mä saan vaikka puskapolle-rakennehirviö-ihmissyöjäponista varsan, jolle löytyy kivat kuvat, saan kirjoitettua luonteen ja ehkä laatuarvostelupalkintojakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti